Pitkämäki treenaa nykyään itseään kuunnellen

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on olympiamitalisti, maailmanmestari ja moninkertainen arvokisamitalisti. Pitkämäki teki oman ennätyksensä kesällä 2005 heittämällä Kuortaneella 91,53 metriä. Vuonna 2007 Euroopan yleisurheiluliitto valitsi hänet vuoden eurooppalaiseksi yleisurheilijaksi ensimmäisenä suomalaisena historiassa. Pitkämäki onkin Suomen menestynein keihäänheittäjä maailmalla.

Pitkämäki syntyi Ilmajoella 19. joulukuuta vuonna 1982. Hänen ensikosketuksensa keihäänheittoon oli kymmenvuotiaana yleisurheilukisoissa. Pitkämäki osallistui kilpailussa kaikkiin lajeihin ja voitti keihäänheitossa, joten lajivalinta tuntui selvältä. Pitkään hän piti kuitenkin päälajinaan hiihtoa. Vasta viisi vuotta myöhemmin hän alkoi tosissaan kilpailla keihäänheitossa ja lopetti hiihtämisen. Pitkämäkeä valmensi 15-vuotiaaksi asti hänen isänsä Esko Pitkämäki. Tämän jälkeen valmentajana aloitti Hannu Kangas, joka toimii edelleen Pitkämäen valmentajana. Ensimmäisen yli 80 metrin heittonsa Pitkämäki heitti Kalevan kisoissa vuonna 2003. Seuraavana vuonna raja ylittyi jo useita kertoja ja kesän 2004 paras tulos oli 84,64. Tuolloin Pitkämäki voitti myös Suomen mestaruuden ja sijoittui Ateenan olympialaisissa keihäänheiton finaalissa kahdeksanneksi, ollen näin kisojen paras suomalainen yleisurheilija.

Vuonna 2005 Pitkämäki heitti maailman kärkituloksen 91,53 ja on nykyäänkin yhdeksäs koskaan yli 90 metriä heittänyt urheilija. Suomessa ainoastaan Aki Parviainen on heittänyt pidemmälle. Seuraavina vuosina Pitkämäki menestyi hyvin. Vuonna 2007 hän voitti maailmanmestaruuden Osakan MM-kisoissa heittämällä 90,33 metriä. Seuraavana vuonna Pitkämäellä oli kuitenkin vastoinkäymisiä ja tulokset jäivät vaatimattomammiksi. 90 metriä ei ylittynyt ennen kuin lopulta vuonna 2015.

Vuonna 2012 Lontoon olympialaisten jälkeen Pitkämäki kuitenkin kyllästyi jatkuvaan kilpailemiseen, heittämiseen ja harjoitteluun. Pettymys oli suuri, kun hän jäi olympialaisissa viidenneksi 82,80 metrin heitolla ja kilpailut voitti varsin vaatimattomalla tuloksella 84,50 Trinidadin Keshorn Walcott. Nyt Pitkämäki kuvailee tilanteen olleen tuolloin alamäkeä alamäen perään ja heittäminen alkoi tuntua masentavalta jatkuvien pettymysten takia. Tilanne oli ollut sama jo vuosia, vaikka muutamia onnistumisiakin toki mahtuu joukkoon. Odotukset olivat kuitenkin aina korkealla Pitkämäen suhteen. Tuolloin hän päätti keskittyä kuuntelemaan kroppaansa aivan uudella tavalla ja edetä enemmän sen ehdoilla. Hän kertoo, että tuo päätös tuntuu nyt uudelta alulta ja siitä asti hän on keskittynyt lyhyen tähtäimen etenemiseen. Olympiakauden päätteeksi hän voittikin kaksi Timanttiliigan kisaa.

Nyt lyhyen tähtäimen eteneminen jatkuu menestyksekkäästitero p viidettä vuotta. Hän on päättänyt jatkaa uraansa tämän vuoden loppuun asti. Kevät on tärkeää aikaa keihäänheittäjälle, sillä keväällä rakennetaan kunnollinen pohja kesän kilpailuille. Pitkämäki on saanut harjoitella talven terveenä. Hän arvioi, että nuorempana hän saattoi helposti harjoitella liikaakin ja toteaa laittavansa nyt terveyden etusijalle. Pitkämäki arvioi harjoittelevansa nyt jopa 40 prosenttia vähemmän kuin huippuvuosinaan. Hän muistuttaa, että pahasta loukkaantumisesta on vaikea toipua kokonaan ja siksi hän mieluummin laskee harjoittelun määrää.

Pitkämäen mukaan keihäänheittäjän tärkein lihas ei ole hauis vaan lapalihas. Hänen treeniohjelmaansa kuuluu kuntosalia, juoksua ja kuntopallon heittoa. Talvisin Pitkämäki heittää keihästä hallissa Kuortaneella. Hän kertoo lisänneensä vauhtijuoksua keihään kanssa ja alkanut treenata enemmän myös liikkuvuutta. Muutoksilla harjoitusohjelmassa hän pyrkii ennaltaehkäisemään loukkaantumisia. Pitkämäki toteaa, että virheet täytyy oppia ennakoimaan, eikä päätä kannata lyödä seinään montaa kertaa.

Toisin kuin monet ammattiurheilijat, Pitkämäki on onnistunut urheilu-uransa ohessa kouluttautumaan sähköinsinööriksi. Hän on tehnyt lopputyönsä aurinkoenergian tuottamisesta. Hän on edelleen kiinnostunut vaihtoehtoisesta energiasta, mutta ei osaa vielä arvioida voisiko se tulevaisuudessa olla hänen ammattinsa. Hän kertoo olevansa kiinnostunut myös pörssistä ja sijoittamisesta. Urheilun pariin hän ei usko päätyvänsä ammattiuran jälkeen. Pitkämäki toteaa, että entisistä urheilijoista tulee harvemmin hyviä valmentajia.