Suomen aitajuoksutoivo inhoaa häviämistä

Turusta kotoisin oleva Nooralotta Neziri (s. 9. marraskuuta 1992) on yksi Suomen tämän hetken kirkkaimmista aitajuoksulupauksista. Hänen hallussaan ovat sekä 100 että 60 metrin naisten aitoja SE-tulokset. Treenaamisen ja kilpailemisen ohessa Neziri opiskelee kauppakorkeakoulussa Turun yliopiston Porin yksikössä. Neziri edustaa Turun Urheiluliittoa ja hänen valmentajanaan toimii Jussi Ihamäki. Nezirin vanhemmista hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä Makedonian albaani. Nooralotta Nezirin sisko Nea-Mari Neziri kilpailee myös yleisurheilussa. Ennätysaikojensa lisäksi Nooralotta Neziri on palkittu useita kertoja mm. nuorena porilaisena, vuoden satakuntalaisena urheilijana, vuoden naisyleisurheilijana ja vuoden esikuvana. Hän onkin nuoresta iästään huolimatta tullut tunnetuksi erityisen vastuuntuntoisena, määrätietoisena ja järkevänä urheilijana.

Nooralotta Neziri oli jo lapsena innokas urheilija ja kokeili läpi kaikki yleisurheilulajit. Todellinen palo aitajuoksua kohtaan syttyi 14-vuotiaana, kun hän sai uuden valmentajan. Tästä alkoi myös Nezirin taival kohti maailman kirkkainta kärkeä. Hänelle on kertynyt menestystä sekä kansallisilla että kansainvälisillä kilparadoilla. Neziri on napannut mitaleja erityisesti nuorten sarjoista. Aikuisten sarjoissa Neziri pitää suurimpina onnistumisinaan vuoden 2013 MM-kilpailujen välieriin nousemista sekä kuudenneksi sijoittumista vuoden 2015 EM-yleisurheilun hallikisoissa. Viime kesänä hän uusi omissa nimissään olleen Suomen ennätyksen juoksemalla Kuortaneen Eliittikisoissa 100 metrin aidat aikaan 12,81. Edellisen ennätyksen hän oli tehnyt vain viikkoa aiemmin Lapinlahdella. Seuraavaksi Neziri on asettanut tavoitteekseen arvokisamitalit sekä EM- että MM-tasolla. Neziri kertoo, että ennätykset tuovat aina mukanaa myös paineita, mutta kertoo toisaalta tarvitsevansakin pientä painetta yltääkseen parhaimpaansa.

Neziri kuvailee täydellistä juoksua vertaamalla sitä hidastettuun, teräväpiirtoiseen filmiin. Suorituksen aikana keho on täydellisessä balanssissa, mieli keskittyy täysin suoritukseen ja kaikki tapahtuu hallitusti. Tuolloin suoritus tulee niin sanotusti suoraan selkärangasta, eikä juoksua tarvitse miettiä lainkaan. Silloin kaikki myös tuntuu helpolta. Hän kertoo, että pahimmillaan aitojen välissä ehtii miettiä paljonkin asioita, mutta juoksun onnistuessa niistäkään ei muista mitään.

Nezirin elämä pyörii pitkälti treenaamisen ympärillä. Hänen viikkoonsa mahtuu 8-9 harjoituskertaa. Harjoitusten ulkopuolella Neziri käyttää aikansa opiskeluun ja rentoutumiseen. Parhaiten hän kertoo rentoutuvansa ja rauhoittuvansa perheen parissa. Talvisin Neziri treenaa esimerkiksi Teneriffalla, jossa on sopiva lämpötila vuoden ympäri. Neziri kertoo, että treenaaminen on todella kovaa työtä ja välissä täytyy keskittyä myös lepäämiseen. Hänen mukaansa sadasosan parantamiseen vaaditaan toisinaan vuosien työ.

Juoksijana Nooralotta Neziri on erittäin määrätietoinen ja sitkeä. Hän toteaakin, että on erittäin huono häviämään. Toisinaan tämä kostautuu hänen mukaansa liikana yrittämisenä, jolloin kaikkea voimaa ei saa käyttöön. Neziri toteaa, että väkisin puristamalla hän ei ole koskaan onnistunut. Yleensä hänen kilpailuviettinsä näkyy kuitenkin vain huimana vireenä. Neziri on jatkuvasti parantanut mm. omaa Suomen ennätystään.

Haastattelussa Neziri kertoo, että jos hän saisi kolme toivetta hän toivoisi terveyttä sekä itselleen että kaikille muille, mahdollisuutta toteuttaa unelmansa ja lämpimämpiä ilmoja. Toistaiseksi hän on välttynytkin pahemmilta loukkaantumisilta, vaikka kevään EM-hallikisat jäivätkin väliin poskiontelontulehduksen takia ja juoksijaa ovat tällä kaudella koetelleet myös vatsatauti ja sitkeä jalkavaiva. Osa ennätysunelmista on kuitenkin jo toteutunut ja seuraavaksi Neziri pyrkii parantamaan edelleen tuloksiaan 100 metrin aidoissa, pitäen silmällä Euroopan ja maailmanennätyksien rikkomista. Talven treenit lämpimämmässä ilmastossa toteutuvat ainakin osittain harjoitusleirien myötä. Neziri toivoo, että viiden vuoden kuluttua käsillä olisivat hänen uransa huippuvuodet. Hän treenaa tosissaan kohti Tokion olympialaisia, jotka järjestetään vuonna 2020. Henkilökohtaisessa elämässään hän toivoo, että olisi muutaman vuoden kuluttua valmistunut kauppatieteiden maisteriksi.